LUOTSILIITTO ry - LOTSFÖRBUNDET rf
LUOTSILIITTO ry - LOTSFÖRBUNDET rf
  • Suomeksi
  • på svenska
  • in English
 

LUOTSILIITTO TIEDOTTAA

TIEDOTE 10.12.2017

 

Perjantaina 8.12. tapahtui järkyttä onnettomuus Porvoon majakan eteläpuolella, jossa menehtyi kaksi luotsiveneenkuljettajaa. Luotsiliitto esittää syvän ja lämpimän osanoton menehtyneiden omaisille ja kaikille niille, jotka menettivät kollegan ja ystävän. Luotsiyhteisöt ympäri Eurooppaa ovat myös välittäneet osanottonsa L 242 veneenkuljettajien perheille ja omaisille.

 

Täydellisenä yllätyksenä tapahtuneen onnettomuuden jälkeen on jäänyt voimattomuuden tunne ja liuta kysymyksiä; miksi näin piti käydä? Työtoverien menettäminen koskettaa aina koko työyhteisöä. Surutyölle on annettava oma aikansa mutta arki jatkuu – ei kuitenkaan samanlaisena kuin ennen perjantai-iltapäivää ja yötä. Tapahtumien kulku tulee selvittää perinpohjaisesti. Turvattomuuden tunne ei poistu ennen kuin selitys luotsivene L 242 kaatumiselle ja siitä seuranneille tapahtumille saadaan selville.

 

Luotsiliitto esittää kiitoksen pelastus- ja etsintätyöhön osallistuneille, Finnpilot Oy:n johdolle hyvästä tiedottamisesta ja myötäelämisestä sekä kaikille niille ihmisille ja yhteisöille, jotka ovat antaneet tukensa ja osanottonsa omaisille, läheisille ja työtovereille tässä selittämättömässä tragediassa.

 

Luotsiliitto – Lotsförbundet ry.

Antti Rautava

___________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Luotsiliitto – Lotsförbundet ry.

26.4.2015

JULKILAUSUMA

 

Luotsiliitto - Lotsförbundet ry on huolestuneena seurannut suomalaisen luotsilaitoksen kehitystä ja erityisesti luotsin asemaa Luotsausliikelaitoksen alusta alkaen. Kansainvälisesti, samoin kuin Suomen luotsauslain mukaan, luotsi toimii itsenäisesti lakiin perustuvien oikeuksien ja velvollisuuksien mukaan aluksen päällikön riippumattomana neuvonantajana sekä vesialueen paikallisena asiantuntijana.

Luotsilaitoksen muuttuessa osakeyhtiö-muotoiseksi organisaatioon on tullut muutoksia jotka vaikuttavat heikentävästi luotsin itsenäiseen asemaan neuvonantajana. Erityisesti viime aikana on käyty keskustelua järjestelmälle vieraiden piirteiden lisääntymisestä luotsin toimintaympäristössä. Asiasta on käyty keskustelua mm. Liikenne- ja viestintäministeriön kanssa, joka vastaa Finnpilot Pilotage Oy:n omistajaohjauksesta. Ministeriön selkeistä luotsauslakia koskevista linjauksista huolimatta on yhä havaittavissa merkkejä siitä, että näitä ministeriön linjauksia ei noudateta. Luotsiliitto ry seuraa tilanteen kehittymistä erittäin huolestuneena.

 

Luotsiliitto piti liittokokouksensa Tampereella 25-26.4.2015. Puheenjohtajana jatkaa merikapteeni Antti Rautava.

 

Lisätietoja

Puheenjohtaja Antti Rautava

040 1771611

_________________________________________________________________________________________________________________________________________________

20.3.2013

Vapaa julkaistavaksi heti
Luotsiliitto ry.
Suomalaiset luotsit ovat ilmaisseet tänään tuohtumustaan valtion erityistehtäviä hoitavan Finnpilot Pilotage Oy:n eilisen yhtiökokouksen tekemää päätöksestä vähentää yhtiön hallituspaikkoja niin, että luotsien edustus yrityksen hallinnossa poistui kokonaan.
Tänään julkisuudessa esitettyjen kommenttien mukaan Liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) kehittämisyksikön päällikkö Mika Mäkilä toteaa, että yhtiökokouksen päätöksessä ei ole mitään poikkeuksellista.
Luotseja edustavan Luotsiliiton mukaan voidaan esittää epäilyksiä siitä, että onko lakia henkilöstön edustuksesta yrityksen hallinnossa (24.8.1990/725) noudatettu. Liiton näkemyksen mukaan yhtiön menettelytapa on kaukana hyvästä ja avoimesta hallintotavasta. Luotsien keskuudessa menettely luokitellaan joka tapauksessa poikkeukselliseksi.
"Tämä asia tuli esille eilen LVM:stä soitetun lyhyen puhelun kautta, jossa todettiin, että en ole tästä päivästä lähtien enää Finnpilot Pilotage Oy:n hallituksen jäsen." toteaa hallituksesta poispotkittu luotsi Antti Rautava. Vain vuosi sitten Finnpilot Pilotage Oy:n henkilöstön edustajien määrää lisättiin yhdellä. Antti Rautava, joka on Luotsiliiton puheenjohtaja, arvioi, että yhtiön toimenpiteiden takana on hänen hallitustyöskentelyn aikana esiin nostamat asiat.
Suomen luotsaustoiminnan kehitys näyttää johtaneen suuntaan, joka ei näytä olevan linjassa luotsauslain järjestelmän kanssa. Antti Rautava: "Olen pyrkinyt nostamaan esille muun muassa sen, että yhtiön strategisissa linjauksissa sekä toimihenkilöiden ohjeissa pitäisi huomioida koko toimintaa ohjaava luotsauslaki". Jostain syystä näkemyksiäni ei ole haluttu ottaa huomioon, vaikka olen varoitellut mahdollisuudesta, että yhtiön taloudelliset ja vakavat vastuut saattavat laajeta muussa tapauksessa".
Rautava arvio, että hänen kritiikki johdon bonus- ja tulospalkkausjärjestelmästä sekä myös henkilöstörahastosta on saattanut aiheuttaa närää yhtiön hallinnossa. Rautava katsoo, että yhtiö ei voi juurikaan omin toimin luoda markkinoita ja sitä kautta tulosta. Vain luotsauksen hinnoittelu on tekijä, johon yhtiö voi vaikuttaa. "Nykyinen hallitus näkee yhtiön päätehtävänä osakeyhtiön yleiset ja fiskaaliset tavoitteet luotsauslain päämäärien ja tavoitteiden jäädessä taka-alalle" toteaa Antti Rautava.
Luotseja edustava Luotsiliitto on tyrmistynyt siitä, että yhtiökokouksen päätöksen mukaan yrityksen hallinnossa ei eilisestä lähtien ole siellä ehdottomasti tarvittavaa luotsien edustusta. Luotsi suorittaa luotsaustyön henkilökohtaisella rikosoikeudellisella virkavastuulla autonomisessa asemassa sekä työnantajaan että luotsattavan aluksen päällikköön nähden. Samaa vastuuta ei ole yhdelläkään yhtiön esimiehellä tai hallintohenkilöllä.

Lisätietoja: Antti Rautava, puheenjohtaja Luotsiliitto ry.
040 5897066

___________________________________________________________________________________

19.03.2013 klo 22:00

 

Luotsit aloittavat vuorokauden työnseisauksen
Valtion erityistehtävää hoitava luotsausyhtiö Finnpilot pilotage Oy on tänään pidetyssä yhtiökokouksessa erottanut hallituksen henkilöstöedustajana toimineen Luotsiliiton puheenjohtajan Antti Rautavan. Rautava ehti toimia henkilöstöedustajana vain vuoden.

Luotsiliitto pitää LVM:n omistajaohjauksen ja Finnpilot Oy:n menettelyä epäjohdonmukaisena ja pöyristyttävänä, mikä osoittaa myös piittaamattomuutta luotsauksen asiantuntijajäsenyyden läsnäolosta yhtiön hallituksessa. Luotsit eivät voi tällaista päätöstä ymmärtää eikä hyväksyä ja päätös vain syventää sitä epäluottamusta mikä luotsien ja yhtiön välillä vallitsee.

Ylläolevan johdosta luotsiliiton hallitus on tänään pitämässään kokouksessa päättänyt, että kaikki työvuorossa olevat luotsit poistuvat mielenilmaisuna työpaikaltaan vuorokauden ajaksi alkaen 20.3. klo 0000. Päätös koskee kaikkia luotsiliiton jäseniä.

Tämä mielenilmaus ei kohdistu voimassaolevaan työehtosopimukseen vaan ainoastaan yllämainittuun yhtiökokouksen päätökseen .

Juha Sihvo
Pääluottamusmies
Luotsiliitto ry. - Lotsförbundet rf.

_____________________________________________________________________________

Julkaistu 4.1.2012 Klo 11.45

 

M/s Thor Libertyn, niin sanotun ohjus/räjähde - laivan tapauksen yhteydessä, on ollut julkisuudessa luotsaukseen liittyviä seikkoja. Esiin ovat nousseet muun muassa Suomeen saapuvien alusten reittisuunnitelmat ja luotsin työn vaarat. Luotsiliiton näkemyksen mukaan virkamiesten tulkinnat voimassa olevan lainsäädännön suhteen ovat ristiriitaisia.

 

Aluksen reittisuunnitelma ja kartta-aineisto

 

Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO on antanut päätöslauselman koskien ohjeistusta reittisuunnitelmia varten (A.893(21). Kansainvälisellä tasolla määräykset reittisuunnitelman käytöstä sisältyvät myös IMO:n STCW-konventioon. STCW-95 tuli Suomessa voimaan asetuksella vuonna 1997. Edellä mainittujen säännösten mukaan kaikilla aluksilla tulee olla reittisuunnitelma ja se tulee tehdä koko matkalle satamasta satamaan. STCW-95 ja myös IMO:n päätöslauselma reittisuunnitelman sisällöstä edellyttää reittisuunnitelmaa aluksen henkilökunnalta. Reittisuunnitelman tulee perustua ajantasaiseen kartta-aineistoon. Lisäksi Suomen merilain 6:3a säädetään päällikön velvollisuudesta tehdä reittisuunnitelma.

Suomen luotsauslaki (645/2010) edellyttää, että luotsilla on kartta-aineistoon perustuva reittisuunnitelma luotsattavasta reitistä. Reittisuunnitelma on esitettävä aluksen päällikölle. Luotsiliiton puheenjohtaja Antti Rautava: " Luotsilla on mukanaan yksityiskohtainen kartta-aineistoon perustuva reittisuunnitelma. Se ei poista tai vähennä laivan päällikön velvollisuuksia. Aluksella tulee olla riittävän yksityiskohtainen, ajan tasalla oleva kartta-aineisto ja sen perusteella laadittu reittisuunnitelma."

"Force majeure on tietenkin hyväksyttävä peruste karttojen puuttumiselle. Tällainen tapaus oli m/s Thor Libertyllä myrskyn vallitessa 9.12.2011 Utön saaren eteläpuolella aluksen hakeutuessa hätäsatamaan. Onneksi hädässä olevalle Thor Libertylle saatiin luotsi ajoissa." jatkaa Rautava.

Suomen merenkulkuviranomaisen mukaan (YLE 23.12.2011) Suomeen saapuvilla aluksilla ei tarvitsisi olla avomeripurjehdukseen soveltuvaa yleismerikarttaa tarkempaa kartta-aineistoa. Pakollisesta reittisuunnitelmasta satamasta satamaan ei viranomainen maininnut mitään. Näyttää siltä, että meriturvallisuusjohtajan lausunto yhtyisi viimeaikaisten haveritapauksien tutkimuksissa (luotsi mukana) esitettyihin tulkintoihin voimassa olevan merilainsäädännön ja erityisesti luotsauslain kannalta. Tällaiset tulkinnat ovat enemmän kuin harmillisia luotseille mutta saattavat myös aiheuttaa yllättäviä kustannuksia yhteiskunnalle.

Puheenjohtaja Rautava: "Luotsit ovat yrittäneet saada aikaan keskustelua onnettomuustutkintaviranomaisen kanssa siinä kuitenkaan onnistumatta. Nyt näyttää, että sama keskustelu pitää yrittää avata myös meriturvallisuusviranomaisen kanssa. Syitä säännösten ja lainsäädännön uustulkinnoille en osaa arvailla. Tilanne on joka tapauksessa epätyydyttävä. Miksi aluksen päällikön velvollisuudet, ja niiden tutkiminen esimerkiksi onnettomuustapauksissa, jätetään sivuraiteille? "

Luotsausta lähes kaikissa olosuhteissa

 

Luotsin työssä on jatkuva mereen putoamisen vaara läsnä. Mereen putoaminen on yleensä ollut kohtalokasta. Tällaisia onnettomuuksia sattuu onneksi erittäin harvoin. Luotsit osaavat työhönsä liittyvän laivaan menon ja laivasta poistumisen yhdessä luotettavan ja ammattitaitoisen kuljetushenkilöstön kanssa. Puheenjohtaja Rautava: "Eivät luotsit ajattele työtään vaaralliseksi - ei siitä mitään tulisikaan, jos näin ajateltaisiin. Tarpeettomia riskejä vältetään ja joskus joudutaan laivaan meno peruuttamaan esimerkiksi myrskysään vuoksi. Riittävä rutiini on äärimmäisen tärkeää itse luotsauksen mutta myös laivaan kiipeämisen onnistumisessa".

Kansainvälisten tilastojen mukaan luotseja kohdanneet putoamiset ovat johtuneet puutteista ja laiminlyönneistä laivoilla. Luotsitikapuiden kunto ja kiinnitys on liian usein virheellinen. Kansainväliset luotsiorganisaatiot (IMPA ja EMPA) ovat ponnistelleet tällaisten laiminlyöntien poistamiseksi. Tätä työtä on syytä edelleen jatkaa.

Luotsiliiton puheenjohtaja Antti Rautava: "Suomen rannikkovedet ovat matalia ja rikkonaisia, minkä takia niissä harjoitettava laivaliikenne on haasteellista. Luotsaus on avainasemassa onnettomuuksien välttämisessä; luotsaus on ainoa konkreettinen vaikutuskeino aluksen turvalliseen kulkuun, jolla on suuri yhteiskunnallinen intressi, ympäristöstä huolehtiminen. Kaupan päälle tulee varustamoiden ja rahtaajien sekä viime kädessä suomalaisen kuluttajan etu sujuvan meriliikenteen ja tavaroiden liikkumisen myötä. Tästä on erinomaisena näyttönä "ohjuslaivan" luotsaus turvaan saariston suojaan. Jos luotsi olisi epäonnistunut, tai luotsia ei olisi ollut juuri tuolloin saatavilla, niin otsikot olisivat olleet mittasuhteeltaan aivan toisenlaiset. On syytä muistaa, että vuonna 2010 suomalainen luotsi nousi alukseen vajaa 30 000 kertaa ja luotsasi yhtä monta kertaa aluksen turvallisesti satamasta tai satamaan ilman otsikkoja".

Lisätietoja:

Antti Rautava

Puheenjohtaja, Luotsiliitto ry

040 5897066

 

_____________________________________________________________________________________________

Luotsiliitto ry:n tiedote 12.4.2011

Vapaa julkaistavaksi heti

LUOTSAUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ TUTKINUT VIRKAMIESTYÖRYHMÄ HAKOTEILLÄ

Selvitys vaikuttaa poliittiselta tilaustyöltä, jossa faktat ovat vähissä.

Luotsiliiton puheenjohtaja Antti Rautava:

"Nykyiset 160 luotsia voisivat muodostaa ammatillisen yhteenliittymän. Keskeinen turvallisuuselementti, luotsin itsenäinen ja riippumaton asema turvattaisiin ja luotsauksen tarkoitus sekä yhteiskunnan etujen valvonta saataisiin varmistettua."

Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi 11.2.2001 raporttinsa luotsauksen kilpailuttamisen edellytyksistä (LVM julkaisuja 10/2011). Tämä raportti on jo neljäs vuodesta 2007 lähtien. Kaikki raportit ovat ministeriön julkaisusarjassa ja luettavissa ministeriön nettisivuilta. Nyt julkaistussa raportissa ja sen taustaksi laaditussa konsulttiselvityksessä (TEMPO ECONOMICS 8.12.2010) on niin paljon pelkkiä mielipiteitä, että kattavasta selvityksestä ei voida puhua. Mikäli selvitystä käytetään poliitikkojen päätöstenteon tukena, heidän harhaanjohtamisajatukselta ei voi välttyä.

Työryhmä, joka on laatinut raportin, koostui pelkästään virkamiehistä ja he edustivat seuraavia tahoja: valtiovarainministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, Kilpailuvirasto, Liikenteen turvallisuusvirasto ja Liikennevirasto. Jostain syystä luotsien edustajaa ei ollut työryhmän jäsenenä. Liikenne- ja viestintäministeriö antoi tehtäväksi selvittää monia asioita, joita liittyy tutkittavaan aiheeseen, mutta ainakin yksi selvitettäväksi annettu asia näyttää unohtuneen. Työryhmän asettamispäätöksessä oleva maininta VTS-toiminnan ja luotsauksen yhdistämisen selvittämisestä puuttuu raportista. Sitä ei käsitellä lainkaan. Jostain syystä työryhmä ei käsitellyt työssään myöskään eurooppalaisia luotsauksenjärjestämismalleja.

Pohjoismaissa luotsaus on ollut perinteisesti viranomaistoimintaa. Keski-Euroopassa toiminta on pääosin luotsien muodostamien yhtiöiden tai yhteisöjen vastuulla. Keskeisintä sekä eurooppalaisissa että maailmanlaajuisissa toimintamalleissa on se, ettei kilpailua sallita itse luotsauksen toteuttamisessa. Vankka peruste kilpailun kieltämiselle on luotsin riippumattomuus sekä kilpailun negatiiviset vaikutukset turvallisuuteen. Merkillepantavaa tässä asiassa on se, että yhteiskunnan vaatimukset täyttävää ja turvallista luotsaustoimintaa voidaan harjoittaa useammalla tavalla.

Virkamiestyöryhmä toteaa tiivistelmässä, että kilpailun avaamiselle luotsaustoiminnassa ei lähtökohtaisesti ole lainsäädännöllisiä eikä tosiasiallisia esteitä. Luotsiliitto pitää väitettä, ettei kilpailulle ole tosiasiallisia esteitä kovana, ja vaatii väitteelle asiallisia perusteluja. Puheenjohtaja Antti Rautava: "Raportti vaikuttaa poliittiselta tilaustyöltä. Kilpailumyönteisyys on silmiinpistävää koko julkaisussa sekä sen liitteenä olevassa konsulttiselvityksessä. Julkaisussa on unohtunut keskeinen kysymys, mitä luotsi laivojen komentosilloilla tekee ja mikä on nyky-yhteiskunnassa luotsin työn tarkoitus".

Työryhmä käyttää raportissaan ilmeisesti lähteenään konsultin tekemää taustaselvitystä, joka sisältää huomattavan määrän epävarmuuksia ja varaumia. Itse raportissa vedotaan näihin taustaselvityksiin ja mennään niiden taakse ottamatta kuitenkaan kantaa koko asiaan. Puheenjohtaja Rautava: "Erittäin huolestuttavaa on, että raportti keskittyy talousteorioihin ja sivuuttaa itse asian, jonka tulisi olla alusliikenteen turvallisuuden edistäminen ja alusliikenteestä ympäristölle aiheutuvien haittojen ehkäiseminen". Merenkulkuun liittyy poikkeuksellinen suuri vahinkoriski, jota olisi ensisijaisesti arvioitava yhteiskuntaturvallisuuden näkökulmasta. Tässä ajattelussa alusturvallisuudella on välillinen merkitys. Yhteiskunnan näkökulmasta katsottuna ruttaantuneella laivaraudalla ei ole paljoakaan merkitystä. Sen sijaan ympäristökatastrofi öljy- tai myrkkypäästöjen seurauksena jää yhteiskunnan hoidettavaksi. Mitkään vakuutukset eivät voi korvata pilaantunutta luontoa. Riittävä ja tehokas suojausjärjestelmä erityisesti ympäristövahinkojen torjumiseksi on tärkeää. Luotsauspakkoon perustuva luotsaus on tässä konkreettinen työkalu. Luotsauksella voidaan samalla turvata elinkeinotoimintaa, poikkeusoloja sekä se on keino Suomen eri alueiden elinkeinotoimintojen tasavertaiseen kohteluun. "Ydinvoimaloiden turvallisuuskeskusteluissa on perustellusti nostettu esiin myös meriliikenteen riskit. Mereen joutunut öljy pienenkin haverin seurauksena on todettu vakavaksi uhaksi ydinvoimaloiden turvallisuudelle. Voimalat sijaitsevat vilkkaasti liikennöityjen väylin välittömässä läheisyydessä. Yhteiskunta ei voi olla huomioimatta omia intressejään näiden mittaluokiltaan suurten uhkien torjumisessa", jatkaa Rautava.

Luotsiliitto paheksuu sitä, että selvitykset pitävät itsestäänselvyytenä, että nykyinen luotsityövoima reagoi esitetyissä kilpailutilanteissa kuten yleisesti talousteoriat olettavat. Ajatus on virheellinen jo siksi, että tarvittava työvoima on jonkun tahon palveluksessa. Suomessa ei ole yhtään "vapaata" luotsia. Puheenjohtaja Rautava: "Vapaata luotsityövoimaa ei ole olemassa, eikä sellaisen kouluttaminen vain kilpailun avaamistarkoituksessa voi olla missään tapauksessa järkevää".

Yleisin ja keskeisin virhe julkisessa keskustelussa on se, että luotsauspalvelujen tarjontaa ja luotsausta käsitellään synonyymeinä. Luotsaus on aluksella tapahtuvaa, luotsin omalla vastuullaan suorittamaa toimintaa, joka on viranomaisen valvonnassa. Tämän toiminnan keskeinen elementti on luotsin itsenäinen, välitön vaikuttaminen turvallisuuteen. Luotsauspalvelun tarjoamisella puolestaan tarkoitetaan kaikkea muuta alalla tapahtuvaa toimintaa, kuten kuljetustehtäviä, luotsintilausjärjestelmiä ja hallintoa. Näitä luotsausta edistäviä ja tukevia tehtäviä voisi suorittaa kuka tahansa, ellei niitä voimassa olevan lain mukaan pidä suorittaa palvelusuhteessa Finnpilot Pilotageen.

Luotsiliiton puheenjohtaja Antti Rautava: "Luotsit ovat olleet sitä mieltä, että luotsaus ja alusliikennepalvelu olisi syytä yhdistää. Jostain syystä tämä ajatus ei ole kantanut. Tähän en voi nähdä syyksi juurikaan muuta kuin poliittisen ideologian. Olen erityisen harmistunut viimeisimpään selvitykseen luotsauksesta, jossa faktat on vähissä". Luotsiliitto kummeksuu, ettei ministeriön selvitys huomioinut työssään eri puolilla maailmaa vallitsevia järjestelmiä. "Luotsit voisivat muodostaa yhteisön, joka perustuisi eurooppalaiseen malliin luotsien itsenäisestä ammatinharjoittamisesta. Luotseilta nykyisinkin vaadittavasta kelpoisuustodistuksesta, ohjauskirjasta, tulisi viranomaisen valvoma toimilupajärjestelmä".

Lisätietoja:

Antti Rautava, puheenjohtaja 040 589766

 

________________________________________________________________________________________

Luotsiliitto Lotsförbundet ry piti liittokokouksen Turussa 26.3.2011. Liiton puheenjohtajana jatkaa merikapteeni Antti Rautava Hangosta.

Luotsiliiton julkilausuma:

Merenkulkuun liittyy poikkeuksellisen suuri vahinkoriski, jota olisi arvioitava painotetusti ympäristöturvallisuuden näkökulmasta. Alusturvallisuudella on tällöin välillinen merkitys. Näitä riskejä hallitaan luotsauspakolla. Luotsauspakko tukee elinkeinotoimintaa ja turvaa yhteiskunnan toimivuutta myös poikkeusoloissa.

Luotsauksen ei pitäisi koskaan olla varsinaista liiketoimintaa. Turvallisuuden varmistaminen ja taloudellisten etujen tavoittelu ovat pohjimmiltaan eri suuntiin vaikuttavia tekijöitä. Keskeinen merkitys on luotsin riippumattomuudella. Länsimaissa nämä seikat on yleisesti otettu huomioon.

Luotsiliitto kehittäisi luotsin tehtävää itsenäisen elinkeinotoiminnan suuntaan. Luotsit kuuluisivat eräänlaiseen ammatilliseen veljeskuntaan, joka voisi olla yhdistys tai osuuskunta. Veljeskunta huolehtisi muun muassa työmääristä ja -vuoroista sekä luotsien riittävyydestä. Se vastaisi myös uusien luotsien kouluttamisesta ja rekrytoinnista.

Luotsi toimisi veljeskunnassa itsenäisenä yrittäjänä, joka vastaa tehtävänsä suorittamisesta. Hänelle maksettaisiin luotsauksesta nykyisen ansiotason mukaan määräytyvä palkkio. Korvausten tasoa valvoisi tai ohjaisi viranomainen.

Veljeskunnan toiminnan kustannukset katettaisiin luotseilta perittävillä maksulla. Yhteisö ei tavoittelisi varsinaisesti voittoa, joten liiketoiminnan aiheuttamat paineet eivät pääsisi vaikuttamaan luotsien työhön.

Veljeskunnalla olisi yhteiskunnallinen tehtävä ja julkisoikeudellinen luonne. Luotseilta nykyisinkin vaadittavasta kelpoisuustodistuksesta, ohjauskirjasta, tulisi uudessa järjestelmässä toimilupa, jota viranomainen valvoo.

Edellä esitetty järjestelmä varmistaisi luotsien työn säilymisen itsenäisenä ja riippumattomana. Se turvaisi myös yhteiskunnan etujen valvonnan ja edistäisi laivaliikenteen turvallisuutta. Järjestelmä voisi toimia joko valtion monopolin tai eri puolella Suomea olevien palveluntarjoajien kilpailun yhteydessä.

________________________________________________________________________________________

Tiedotusvälineille


TIEDOTE 1.3.2011

Vapaa julkaistavaksi heti


Luotsiliitto ry.

TYÖTUOMIOISTUIMESSA LANGETTAVA PÄÄTÖS FINNPILOT PILOTAGE OY:lle

Finnpilotin oikeustapaukset huolestuttavat Luotsiliittoa

Työtuomioistuin on määrännyt valtion luotsausliikelaitoksen seuraajan Finnpilot Pilotage oy:n maksamaan kahdelle luotsille tuntuvat korvaukset perusteettomista palkkaeroista vanhempiin luotseihin nähden. Palkkaerot ovat olleet merkittävät. Finnpilot joutuu maksamaan kanteen nostaneille luotseille takautuvasti yhteensä noin 130 000 euroa. Samanlaisessa tilanteessa on lisäksi 40 - 50 luotsia, joiden kohdalla Luotsiliiton näkemyksen mukaan tulee toimia Työtuomioistuimen päätöksen mukaisesti. Luotsiliiton arvioima kokonaissumma takautuvista saatavista on noin kaksi miljoonaa euroa. Jatkossa luotsien palkkojen eriarvoisuuden korjaus aiheuttaa liiton arvion mukaan noin 400 000 euron vuosikustannukset.

Työtuomioistuimen yksimielisessä ratkaisussa (TT:2011-29) on katsottu, ettei työnantajalla ole ollut hyväksyttävää syytä maksaa kantajille pienempää palkkaa samasta työstä kuin niin sanottua satamaluotsauskompensaatiota saaville luotseille. Palkkaerot ovat syntyneet 1990-luvun lopulta lähtien, kun aikaisemmin sivutyönä tehty satamaluotsaus siirrettiin luotsien virkatyöhön kuuluvaksi. Luotseille korvattiin menetettyjen sivutoimilupien nojalla hankitut tulot satamaluotsauskompensaationa. Jostain syystä kompensaatiojärjestelmään haluttiin sisällyttää kuuden vuoden siirtymäkausi, joka päättyi 1.3.2005. Työtuomioistuin toteaa, että sopimusmääräykset, joista palkkaero on johtunut, on työsopimuslain edellyttämän työntekijöiden tasapuolisen kohtelun vastaisia.

Luotsien keskuudessa ja myös työnantajan toteamuksena palkkauksen epätasa-arvoa on pidetty alusta alkaen epätyydyttävänä, mutta työnantaja ei ole ryhtynyt minkäänlaisiin toimenpiteisiin epäkohdan poistamiseksi työntekijäosapuolen jatkuvista esityksistä huolimatta. Vuosien 2007 - 2010 työehtosopimuksessa luotsien palkkaeroja saatiin jonkin verran kavennettua vanhempien luotsien solidaarisuustoimenpiteillä.

Tässä yhteydessä Luotsiliitto kiinnittää huomion ja on huolissaan Finnpilot Pilotage Oy:n tilanteesta, jossa Työtuomioistuimen päätöksestä syntynee huomattavat kustannukset, jotka liiton käsityksen mukaan ovat miljoonaluokkaa. Lisäksi osakeyhtiöltä vaaditaan 500 000 euron korvaussummaa erään haveritapauksen seurauksena. Finnpilotilla on vastattavanaan kanteita laittomista irtisanomisista ja yhteistoimintalain rikkomuksista korvausvaatimuksineen. Luotsiliiton saamien tietojen mukaan myös Kilpailuvirasto tutkii parhaillaan Finnpilotille säädettyjen monopolimääräysten rikkomisista toiminnassaan.

Suomen logistiikkaketjun sujuvuuden yhtenä varmistajana luotsauksella on merkittävä asema. Luotsauksen tarkoitus on varmistaa sekä alusturvallisuutta ja ehkäistä ympäristölle meriliikenteestä aiheutuvia haittoja. Luotsit tekevät luotsaustyötä itsenäisesti ja omalla vastuulla. Luotsausyhtiön vastuulla on luotsausta tukevat ja palvelevat toiminnot kuten kuljetus, luotsintilaus ja hallinto. Tässä ympäristössä Finnpilot Pilotage Oy:n ja sen edeltäjän Luotsausliikelaitoksen tapa toimia on Luotsiliiton näkemyksen mukaan ollut epätyydyttävää. Nyt näyttää siltä, että valtiolle on maksettu voitto-osuuksia sekä johdolle tulospalkkioita, jotka ovat liiton käsityksen mukaan olleet perusteettomia ainakin siltä osin, jotka Työtuomioistuimen päätöksessä ovat todettu virheelliseksi menettelyksi.

Luotsiliitto on huolissaan koko luotsaustoimialan saamasta negatiivisesta maineesta, jonka vaikutukset itse luotsin tekemään työhön on estettävä.

 

Lisätietoja:
Antti Rautava, puheenjohtaja Luotsiliitto ry.
040 5897066

 

 

_______________________________________________________________________________________

Luotsiliitto- Lotsförbundet ry.

Tiedote 17.11.2010

Vapaa julkaistavaksi heti

 

LUOTSILIITTO VASTUSTAA LUOTSAUSLIIKELAITOKSEN YHTIÖITTÄMISTÄ

Päättäjiä johdetaan harhaan, yhteiskunnan etu kärsii, hyvä hallintotapa kadoksissa.

Eduskunnassa on parhaillaan käsiteltävänä Hallituksen esitykset luotsausliikelaitoksen muuttamisesta osakeyhtiöksi (HE 130/2010) ja luotsauslain ja vahingonkorvauslain muuttamisesta (HE 214/2010). Edellä mainitut lakihankkeet ovat annettu Eduskunnalle erillisinä. Luotsiliitto (jäljempänä Liitto) paheksuu menettelyä ja on esittänyt Eduskunnalle, että aloitteet käsiteltäisiin yhtenä kokonaisuutena niiden asiayhteytensä vuoksi. Liitto on myös tehnyt perustellun esityksen asioiden viemiseksi Perustuslakivaliokunnan käsiteltäväksi. Liiton puheenjohtaja Antti Rautava: "Julkisia hallintotehtäviä ollaan siirtämässä muulle kuin viranomaiselle, mikä edellyttää arviointia perustuslain 124 §:n kannalta". Liiton näkemyksen mukaan osakeyhtiön monopoliasemaan liittyy ongelmia etenkin EU:n kilpailulainsäädännön ja mahdollisesti valtiontukisäännösten kannalta. Puheenjohtaja Rautava: "Luotsausliikelaitoksen yhtiöittämisesityksen keskeinen perustelu eli viittaus Destia-tapaukseen ja siitä johtuviin EU:n komission vaatimuksiin eivät luotsausalan kohdalla ole mitenkään relevantteja eivätkä oikeita. On selkeä mahdollisuus, että päättäjiä johdetaan nyt harhaan".

Liiton käsityksen mukaan yksityisoikeudellinen toimintamuoto joka tapauksessa heikentää yhteiskunnan toimintaan kohdistuvaa tiedonsaantia. Osakeyhtiössä avoimuus ja demokraattinen kontrolli heikkenevät, elleivät de facto häviä. Arctia Shipping, eli jäänmurtajat, on tästä hyvänä esimerkkinä (Kts. Ylen MOT ohjelma 15.11.2010). On myös syntymässä tilanne, jossa julkista valtaa käyttäisi uuden osakeyhtiön toimielimet, jotka toimisivat kuitenkin liike-elämän pelisääntöjen ja yksityisoikeudellisten oikeusohjeiden ohjaamana ja samalla luotsit suorittaisivat varsinaisen turvallisuustyön itsenäisesti henkilökohtaisella vastuulla terästettynä rikosoikeudellisella virkavastuulla. "Tällä hetkellä luotsien vastuukysymykset on saatu kehitettyä sellaisiksi, että huolimatta luotsien itsenäisestä henkilökohtaisesta vastuusta, työtä on voitu suorittaa. Pelkään pahoin, että tulevaisuudessa syntyy pitkiä oikeustapauksia, jossa yksittäinen luotsi joutuu järjestelmien pelinappulaksi." toteaa Rautava.

Liiton käsityksen mukaan luotsaus on yhteiskunnan perusinfraan kuuluva turvallisuuspalvelu, jota ei tule kehittää liiketoiminnan välineeksi. Liiton mukaan käsillä olevat muutokset eivät millään tavalla paranna meri- ja ympäristöturvallisuutta, eivät tuo yhteiskunnalle lisäarvoa, vaan saattavat päinvastoin aiheuttaa turvallisuuden heikkenemistä. Osakeyhtiön tärkein tehtävä, voitontavoittelu, johtaa käytännössä liikevoittopaineiden vuoksi muun muassa lepoaikojen rikkomiseen, ylipitkiin luotsauksiin, suureneviin luotsausalueisiin ja riskien ottamiseen.

Kuka tai ketkä ovat luotsauksen lainsäädäntöhankkeiden takana? Siihen Liitto ei ole saanut tyydyttävää vastausta. Liikenne- ja viestintäministeriön virkamiehet ja Luotsausliikelaitos Finnpilotin johto ovat todenneet, että kyseessä on poliittinen peli, ja että tehdyt linjaukset ovat ja pysyvät, eikä niihin voi vaikuttaa. Vastuunkantaja(t) pysyvät pimennossa. Puheenjohtaja Rautava: "Eduskunnalla on nyt mahdollisuus estää perusteeton ja yhteiskunnalle haitallinen muutos."

Merkille pantavaa koko "kehitysprosessissa" on ollut, että valtion itsenäisinä virkamiehinä toimineet luotsit ovat luotsausliikelaitoksen toiminta-aikana muuttuneet pelkiksi merkityksettömiksi tuotannontekijöiksi ja joutuneet asemaan, ettei heitä juuri edes välitetä uusien suunnitelmien valmisteluvaiheessa kuulla, ja joiden käsityksillä ei näytä olevan mitään merkitystä, vaikka kysymys on juuri heidän yksin ja henkilökohtaisesti suorittamasta turvallisuustyöstä, josta he edelleen kantavat täyden vastuun - käytännössä täysin yksin.

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Antti Rautava, 040 5897066

____________________________________________________________________________________

Luotsiliitto ry

Tiedote 19.09.2010

Luotsausliikelaitos, luotsiliitto ja Suomen laivanpäällystöliitto saavuttivat neuvottelutuloksen uuden työehtosopimuksen periaatteista. Uusi työehtosopimus allekirjoitetaan myöhemmin, kun palkankorotussummat ja eräät prosentti- ja europerusteiset lisät saadaan tarkistettua vastaamaan neuvottelutuloksen sisältöä. Sopimuksen mukaan luotsien vanha työaikamalli säilyy, mutta lepoajat muuttuvat Luotsiliiton aiemmin esittämällä tavalla.
Sopimus on voimassa 20.9.2010 - 29.2.2012

Lisätietoja tarvittaessa antaa Luotsiliiton puheenjohtaja Antti Rautava, p. 040-5897066

 

LUOTSILIITTO RY.

TIEDOTE 16.9.2010

Vapaa julkaistavaksi heti

LUOTSIEN SOPIMUKSETON TILA JATKUU

Luotsiliiton puheenjohtaja Antti Rautava: "Luotsausliikelaitoksen johto ajaa politiikkaa, jossa taloudelliseen tulokseen pyritään työturvallisuuden kustannuksella".

Luotsaustoimialan toimintaympäristö on muuttunut voimakkaasti muun muassa luotsien määrään jatkuvan vähentämisen seurauksena. Tämä kehitys on johtanut tilanteeseen, jossa luotsien jaksaminen ja vireystila on heikentynyt riittämättömien lepoaikojen vuoksi vaarantaen meri- ja ympäristöturvallisuutta sekä luotsien terveyttä.

Luotsien työehdot ovat olleet sopimuksettomassa tilassa 28.2.2010 lähtien. Käytyjen neuvotteluiden aikana on käynyt selväksi, että luotsausliikelaitos ei välitä luotsien jaksamisesta ja pitää lakisääteistä tehtäväänsä toisarvoisena, taloudellisten kysymysten ollessa etusijalla. Luotsiliitto on esittänyt luotsien vähimmäislepoajaksi kymmenen tuntia yhdenjaksoisena ja joustoelementtinä työntekijän suostumuksella seitsemän tunnin vähimmäislepoaikaa 24 tunnin jaksoissa. Luotsausliikelaitos puolestaan esitti 15.9. neuvotteluissa pätkälepoa kahdessa viiden tunnin jaksoissa.

Luotsausliikelaitos on ilmoittanut soveltavansa 20.9.2010 alkaen kahden viikon jaksotyömallia, jossa luotsien työajat ovat etukäteen suunniteltuja sekä kellonaikaan sidottuja. Puheenjohtaja Rautava: "Luotsausliikelaitos vaarantaa Suomen ulkomaankaupan, juuri kun satamien toiminnassa on havaittu positiivista virettä". Luotsiliiton arvion mukaan meriliikenne tulee kohtaamaan suuria vaikeuksia luotsauspalveluiden saatavuudessa työnantajan ratkaisun myötä.

Lisätietoja:

Antti Rautava

Puheenjohtaja Luotsiliitto ry.

040 5897066

 

_______________________________________________________________________________

31.08.2010

 

Liikenne- ja viestintäministeriölle

Lausuntopyyntö LVM/1750/02/2010

Luotsauslain ja vahingonkorvauslain muuttaminen

Pyydettynä lausuntona Luotsiliitto-Lotsförbundet ry (jälj. "Liitto") esittää seuraavaa:

Yleisiä huomioita lakiluonnoksesta

Esitetyt muutokset liittyvät laajempaan lainsäädäntöhankkeeseen, jolla valtion luotsausmonopolia ollaan siirtämässä yksityisoikeudelliselle yhteisölle, osakeyhtiölain mukaiselle osakeyhtiölle. Perustettavan yhtiön osakekannan merkitsisi kokonaan Suomen valtio.

Olkoonkin, että Suomen valtio omistaisi, ainakin alkuvaiheessa, kaavaillun yhtiön koko osakekannan, hankkeella ollaan toteuttamassa muutosta, jossa valtion tehtäviin perinteisesti (satoja vuosia) kuulunut luotsauslaitos muuttuisi toiminnaksi, jota lähtökohtaisesti säätelevät yksityisoikeudelliset oikeusohjeet alkaen osakkeenomistajien oikeudesta ja mahdollisuuksista vaikuttaa yhtiössä. Vastaavasti yhtiön toiminnassa määrääväksi tulisivat osakeyhtiötä ja muut yksityistä (elinkeino)toimintaa koskevat normit.

Luotsaus on perinteisesti ollut luotsin virkamiehenä suorittamaa toimintaa. Merenkulkulaitoksen luotsausyksikön toimintaa ryhdyttiin v. 2004 alusta harjoittamaan liikelaitosmuodossa. Luotsien virat muuttuivat pian sen jälkeen työsuhteiksi luotseilla säilyessä virkavastuu luotsauksessa. Valtion luotsauspalvelujen tuottamista ei ole harjoitettu missään vaiheessa varsinaisessa kilpailutilanteessa, ei myöskään liikelaitostoiminnan aikana. Lakiin kirjatulla luotsausliikelaitoksen luotsauspalvelujen monopolioikeudella (24.6.2010/645) on vahvistettu tämä perinteinen tilanne. Kilpailuaseman puuttumisen vuoksi todellista tarvetta mm. EU:n komission vaatiman kilpailuneutraliteettivaatimuksen huomioonottamiseen ei toimintamuodon muuttamisen tai ennallaan säilymisen osalta ole. Liiketoiminnan vaatimukset ja voiton tavoittelu (osakeyhtiön tarkoituksena tuottaa pääomalle tuottoa) kuitenkin vaikuttavat tietenkin samaan suuntaan kuin kilpailutilanteessakin toimivien yhtiöiden. Toisaalta valtion luotsausta koskevat muut toimet kuten erilaiset vapautukset luotsauspakosta (linjaluotsaus mm englanninkielisenä, erivapaudet) vaikuttavat kaavaillun yhtiön toimintaedellytyksiin heikentävästi. Liiketaloudelliset vaatimukset siten saattavat olla myös enenevässä määrin heikentämässä meriturvallisuustyön (luotsaus) edellytyksiä.

Lakiluonnokseen liittyy myös se uudistus, että uudelle luotsausyhtiölle ollaan siirtämässä oikeus luotsauksesta kannettavien maksujen itsenäiseen hinnoitteluun. Luotsausmaksujen vahvistaminen on nykyisin valtioneuvoston tehtävänä. Kysymys on viranomaiselle kuuluneen tehtävän siirtämisestä yksityiselle osakeyhtiölle.

Suunnitellun uudistuksen eräänä keskeisenä ja mahdollisesti myös turvallisuutta vaarantavana tekijänä, on luotsin nykyiseen itsenäiseen asemaan vaikuttaminen ja sen muuttaminen, johon viittaa mm. ehdotus virkavastuun poistamiseksi ja esitetty uusi vahingonkorvausoikeudellinen tilanne luotsausvahinkojen yhteydessä. Luotsi, joka aikaisemmin on kantanut vastuun luotsauksesta yksin - valtio ei ole vastannut luotsausvahingosta - näyttäisi joutuvan asemaan, jossa luotsaukseen alkaisivat vaikuttaa erilaiset ulkopuoliset tekijät mm. työnantajan taholta tulevat liiketaloudelliset ym. paineet, mahdolliset työnjohtovallan perusteella annetut luotsausta koskevat määräykset; samaan suuntaan voivat vaikuttaa myös luotsauksen ulkopuolelta annetut ohjeet ja määräykset. Luotsi näyttäisi joutuvan aikaisemmasta poiketen asemaan, jossa pelkästään merenkululliset olosuhteet ja voimassa oleva laki eivät enää olisi peruste, johon kulloisetkin ratkaisut aluksella luotsauksessa perustetaan. Luotsin asema ei ilmeisesti enää poikkeaisi, kuten tällä hetkellä, muista työntekijöistä.

Valtion lakiin kirjatun luotsausmonopolin vahvistamisen yhteydessä luotsaustoiminnan harjoittamisen oikeutta on käsitelty myös perustuslakivaliokunnassa. Kysymystä on tarkasteltu julkisen hallintotehtävän ja perustuslain 124 §:n sekä myös jonkin verran perustuslain 18 §:n 1 momentissa turvatun elinkeinovapauden kannalta. Perustuslakivaliokunta (Perustuslakivaliokunnan lausunto 12/2010) on tuolloin todennut: "Niin kauan kuin luotsausta pidetään julkisen hallintotehtävän hoitamisena, ei järjestelyä arvioida ensisijaisesti elinkeinovapauden näkökulmasta. … Elinkeinovapaus tulee täysimääräisesti arvioitavaksi vasta siinä vaiheessa, jos luotsaustoiminta järjestetään vapaan elinkeinotoiminnan lähtökohdista."

Edellä todettu merkitsee, että koko uudistuskokonaisuus (luotsaustoiminnan siirto yksityiselle osakeyhtiölle, luotsaus- ja vahingonkorvauslain muutokset) tulisi käsitellä eduskunnassa yhtenä kokonaisuutena ja myös siten, että luotsaustoiminnan nyt suunniteltua muutosta tulisi arvioida myös perustuslakivaliokunnassa uudelleen ja myös vapaan elinkeinotoiminnan lähtökohdista ottaen huomioon siten perustuslain 18 §:n (elinkeinovapaus) ja 124 §:n vaatimukset. Ehdotukseen sisältyy myös muita muutoksia (mm. erityisen vahingonkorvausoikeudellisen aseman säätäminen uudelle osakeyhtiölle ja omaisuuden suojan rajoittamista), jotka vaatinevat perustuslain mukaisen käsittelyjärjestyksen.

Kun esityksessä usealla tavalla, lakiluonnoksen teknisten epäkohtien lisäksi, vaikutettaisiin käytännön luotsaustyön suorittamiseen, Liitto esittää vakavan huolensa uudistusesityksen ja lakiluonnoksen johdosta.

Luotsi, luotsaus ja voimassa oleva lainsäädäntö

 

Voimassa olevasta lainsäädännöstä voidaan todeta seuraavaa:

Luotsauslain (940/2003) mukaan luotsilla tarkoitetaan henkilöä, jonka Liikenteen Turvallisuusvirasto on ohjauskirjan myöntämällä hyväksynyt toimimaan luotsina Suomen vesialueella sekä Saimaan kanavan vuokra-alueella ja luotsauksella aluksen ohjailuun liittyvää toimintaa, jossa luotsi toimii aluksen päällikön neuvonantajana sekä vesialueen ja merenkulun asiantuntijana.

Luotsin ja päällikön suhde on määritelty laissa. Luotsauslain mukaan ainakin luotsauspakon mukaisissa luotsauksissa luotsi on vastuussa luotsauksesta (luotsauslaki 8§). Aluksen päällikkö on vastuussa aluksen ohjailusta myös silloin kun hän noudattaa luotsin antamia aluksen ohjailuun liittyviä ohjeita (luotsauslaki 7§). Toisaalta valtio ei ole vastuussa luotsauksessa aiheutetusta vahingosta (VahL 3:7)

Aikanaan, luotsien toimiessa virkamiehinä, luotsin toimintaedellytykset luotsauksessa samoin kuin hänen oikeudet ja velvollisuudet katsottiin ja selitettiin perustuvan juuri tähän itsenäiseen virka-asemaan, jossa luotsi luotsauksen aikana toimi itsenäisesti/riippumattomana asiantuntijana, oman vastuun varassa (rikos- ja vahingonkorvausvastuu). Tämä tilanne näyttää olleen perusteena myös siihen, että luotsin vastuusta on säädetty laivanisännän (isännän)vastuun yhteydessä. Sittemmin valtion luotsaustoimintaa koskevat järjestelyt ovat muuttuneet; valtiota edustaa Luotsausliikelaitos, joka myöskään itse tai valtion osana ei ole vastannut näistä vahingoista.

Vaikka luotsin tehtävä on myös jo muuttunut työsuhteiseksi tehtäväksi, viranomaistehtävään rinnastuva tilanne on säilynyt ja sitä kuvastaa edelleen se, että luotseihin sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä (luotsauslaki 8§). Luotsin tehtävään liittyvää jonkinasteista julkisen vallan käyttöä on merkinnyt luotsin oikeus kieltäytyä luotsauksesta tai keskeyttää luotsaus (luotsauslaki 11 §). Tämä puolestaan merkitsee, ettei alus voi lähteä tai jatkaa kulkuaan laillisesti ilman luotsia. Tarvittaessa tarpeellisen pakko- tai voimatoimien käyttö toteutuu virka-avun myötä.

Edellä todetusta myös seuraa, ettei esim. Luotsausliikelaitos työnantajana ole voinut puuttua itse luotsauksen sisältöön, vaan siitä on vastannut luotsi yksin. Se myös on merkinnyt, että luotsi joutuu vastuunsa puitteissa ottamaan huomioon voimassa olevan lainsäädännön. Tämän luotsin erikoisaseman johdosta voitaneen puhua luotsin eräänlaisesta autonomisesta asemasta suhteessa aluksen päällikköön samoin kuin työnantajaansa, ainakin luotsauksen ja siihen liittyvien vastuukysymysten näkökulmasta.

Joka tapauksessa on tärkeää ymmärtää, että luotsin asema aluksella luotsina on ollut siinä määrin erikoinen, ettei sille ole helposti löydettävissä vastaavaa muissa ammateissa tai tehtävissä.

Luotsausliikelaitoksen tehtävä puolestaan on vastata näiden palvelujen saatavuudesta; sen rooli on tietyllä tavalla vain "järjestelijän tehtävä" luotsausinfrassa. Tällaisena järjestelijänä voisi kai toimia mikä yhteisö tahansa, ei edes välttämättä valtion omistuksessa oleva.

Lakiluonnoksen yleisperusteluista

Lakiluonnoksen on muutoksen perusteluissa viitataan Euroopan komission vaatimuksiin, jotka kokevat kilpailutilanteessa toimivia suomalaisia liikelaitoksia. Merenkulkulaitoksen luotsausyksikön toiminnan siirtyessä Luotsausliikelaitokselle todettiin silloisessa hallituksen esityksessä ja lakiesityksen perusteluissa, ettei luotsaustoimintaa tulla avaaman kilpailulle. "Kilpailuelementteinä" muodollisesti toimisivat eri vapautukset luotsinkäyttöpakosta. Lainmuutoksella 645/2010 on lailla vahvistettu luotsausmonopoli luotsausliikelaitokselle/valtiolle, jolla tosin käytännössä on ollut tämä monopoliasema perinteisestikin. Viittaus kilpailuneutraliteetin vaatimuksiin on siten perusteeton, mikäli sillä halutaan perustella tarvetta muuttaa valtion liikelaitos osakeyhtiöksi. Tiettävästi Suomessa edelleenkin muitakin valtion toimintoja tultaneen jatkossakin harjoittamaan liikelaitoksen muodossa. Euroopan yhteisön komission päätöksen vuoksi ei näytä olevan oikeudellista tarvetta muuttaa liikelaitosta osakeyhtiöksi. Lakiehdotuksen perustelu vaikuttaa siten keinotekoiselta.

Luotsin aseman muuttuminen

Luotsin virkavastuusta luopuminen

Lakiluonnoksessa kaavaillaan muutoksia luotsin asemaan mm. luopumalla luotsien virkavastuun alaisena työskentelystä luotsauksessa.

Valtion luotsin tehtävien hoitaminen on aina edellyttänyt edellä todetun kaltaista riippumattomuutta. Muutoin luotsin itsenäinen korvausvastuu ja valtion vapauttaminen korvausvastuusta luotsausvahingosta ei liene edes perusteltavissa. Tämä tilanne on huomioitu myös luotsin ja päällikön suhdetta koskevissa kotimaisissa ja kansainvälisissä säännöksissä (STCW, IMO Resolution A.960) . Muiden lakien ohella myös luotsauslaki on alun perin säädetty tälle periaatteella. Luotsin ja päällikön toiminnallista suhdetta voidaan luonnehtia ainakin osaksi rinnakkaiseksi laissa olevien velvollisuuksien johdosta. Tosiasia myös on, että päällikön ja luotsin suhde on aina tiedetty vastuiden rajanvedon osalta ongelmalliseksi. Käytännössä aluksen navigointi- ja luotsausratkaisut joudutaan aina tekemään aluksilla reaaliolosuhteissa ja in casu, ottaen tietenkin huomioon lainsäädännön lähtökohdan: luotsi on aina neuvonantaja ja päällikkö vastuussa myös luotsin ollessa laivalla. Luotsin tehtävän ja velvollisuuksien täyttäminen kuitenkin edellyttää nykyisen kaltaista luotsin itsenäistä asemaa jatkossakin.

Luotsin toimintaa itse aluksella ja luotsauksen merkitystä osoittaa, että esim. VTS-järjestelmän alusliikenneohjaajan ohjeet, tiedotukset yms. navigointiapu ovat vain "päämäärähakuista ja ohjeellista" (alusliikennepalvelulaki 6 §). Edes tälle järjestelmälle ei ole voitu sälyttää konkreettista vastuuta aluksen navigointiin liittyen, vaikka alusliikenneohjaaja voi seurata aluksen liikkumista useammalta näyttöruudulta edessään ja osaksi jopa reaaliajassa.

Säännös virkavastuusta esitetään poistettavaksi "tarpeettomana", koska "luotsien virkasuhteet yhtiöittämisen takia muuttuvat työsuhteiksi". Lakiesityksen kirjoittajilla ei näytä olevan tiedossaan, että luotsien virat ovat muuttuneet työsuhteiksi jo muutama vuosi sitten, virkavastuusäännöksen säilyessä tuolloin niiden perusteiden mukaisesti, jotka voimassa olevaa lakia säädettäessä katsottiin järjestelmän kannalta perustelluiksi ja asianmukaisiksi. Lakiluonnokseen kirjoitettu perustelu muutokselle ei siten voi olla oikea. Joka tapauksessa luopuminen luotsin virkavastuusta näyttäisi myös olevan osoitus siitä, ettei luotsi enää toimi riippumattomana neuvonantajana oman vastuun varassa kuin myös, ettei luotsausta enää pidetä aikaisemmalla tavalla julkisen hallintotehtävän hoitamisena.

Esimerkkinä siitä mihin nykyisestä järjestelmästä luopuminen voi johtaa on esim. tilanne, jossa merenkululliset olosuhteet saattaisivat olla esteenä luotsauksen aloittamiselle tai vaatisivat luotsauksen keskeyttämistä. Työnantajan vaatimukset tulon hankkimiseksi ja luotsin ajatukset tai pelot työpaikan säilyttämistä saattaisivat johtaa siihen, että luotsaus kuitenkin suoritettaisiin vaarallisissa olosuhteissa.

Liikenteen turvallisuusviraston osallistuminen luotsaukseen

Lakiluonnoksessa esitetään Liikenteen turvallisuusvirastolle oikeutta ja mahdollisuutta antaa "luotsauksen turvallisuuteen" liittyviä määräyksiä.

Luotsauslain v. 2003/2004 tapahtuneiden muutosten myötä Merenkulkulaitokselle kuulunut oikeus antaa mm luotsausta koskevia tarkempia määräyksiä on lakannut. Ennen luotsauslain 90/1998 säätämistä luotsausta koskivat luotsausasetus 393/1957 ja merenkulkulaitoksen antamat luotsausohjeet. Luotsauslain 90/1998 tullessa voimaan Merenkulkulaitokselle jäi edelleen luotsauksesta vastaavana ja näitä palveluja tuottavana viranomaisena mahdollisuus antaa tarkempia määräyksiä luotsauksesta sen mukaan kuin asetuksella säädetään. Tällaisia ohjeita olivat mm. tuulirajoitukset yms.

Nykyisin voimassa olevan luotsauslain (940/2003) säätämisen yhteydessä kumottiin nämä säännökset tarpeettomina, koska uusi VTS- järjestelmä ja sen mahdollisuudet korvasivat ja mahdollistivat alusliikenteen turvallisuutta koskevat liikennemääräykset. Alusliikennepalvelulain (623/2005) 7 §:n mukaisesti VTS-viranomainen, joka on Liikennevirasto, voi antaa määräyksiä alusliikenteen järjestelemiseksi (vaaratilanteet ja ruuhkat). Liikennevirasto siten voi suoraan puuttua alusten navigointiin antamalla VTS-viranomaisena liikennejärjestelymääräyksiä. Jos tarvetta tällaisiin määräyksiin on, niitä voidaan antaa VTS-järjestelmässä. Lainsäädännöllistä puutetta tässä suhteessa ei siten ole.

Jokainen merenkulkija, päälliköt, luotsit, linjaluotsit, erivapaudella kulkevat alukset ovat velvolliset noudattamaan voimassa olevaa merenkulkulainsäädäntöä samoin em. VTS-määräyksiä. Turvallisuusvirastolle lakiluonnoksessa esitetään oikeutta "antaa luotsauksen turvallisuutta" koskevia määräyksiä, joita kuitenkaan ei olisi määritelty sen paremmin missään asetuksessa kuin muussakaan lakitasoisessa normistossa.

Yleensä viranomaiselle annetussa valtuutuksessa kysymys on tarkasti rajatuista lain täytäntöönpanoa koskevista määräyksistä. Lähtökohtaisesti lainsäädännössä tällaiseen lakia täydentäviin viranomaismääräyksiin on suhtauduttu varauksella, ainakin silloin, jos valtuutuksen rajoja ei itse laissa ole määritelty riittävän tarkasti. Kysymys olisi lainsäädäntövallan kaltaisesta oikeudesta, jota ei tulisi millekään virastolle rajaamattomin perustein antaa. Lakiuudistuksessa ei ole tarkemmin rajattu tai esitetty, mitä "luotsauksen turvallisuus" sisältäisi.

Liikenteen turvallisuusvirasto ei ole luotsauksesta vastaava ja näitä palveluja tuottava viranomainen, kuten merenkulkulaitos aikanaan oli. Nyt näyttäisi kysymys olevan epämääräisistä "kaitsijamääräyksistä", jolla voitaisiin ottaa kantaa esim. kansainvälisten oikeusohjeiden sisältöön. Virastolle annettu oikeus olisi poikkeuksellinen. Tällaisilla päätöksillä ja määräyksillä suoraan puututtaisiin konkreettiseen l

Siirry sivun alkuun
 
 
POB Production Oy Ltd. & IronMedia Oy